sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Pitkästä aikaa...

Long time no see! Täällä ollaan pitkästä aikaa... En suinkaan ole unohtanut blogia, vaan kuten edellisen postauksen ajankohdasta voi huomata, blogihiljaisuus alkoi koulun alkamisen myötä. Ennen syyslomaa luonnostelin samankaltaisen kirjoituksen kuin nyt, mutta jostain syystä se jäi yksinkertaisesti julkaisematta. Tänään sain kuitenkin otettua itseäni niskasta kiinni ja aloitin aamuni kuvailemalla ulkona ihanassa auringonpaisteessa. Kuvaustuokion aikana ajattelin, että nyt olisi oiva tilaisuus kirjoitella hieman kuulumisia tänne blogin puolelle muutaman kuvan kera, kun ei kerrankin ole mitään muuta erityisen ajankohtaista tehtävää, vaikka todellisuudessa aina olisi jotain mitä voisi tehdä. Välillä täytyisi vaan unohtaa se to do-lista ja tehdä sitä mistä oikeasti nauttii. Kirjoittaminen on edelleen itselle yksi niistä asioista, mikä saa unohtamaan kiireet ja stressin.


Mitä minulle siis kuuluu? Mitä puolen vuoden hiljaiselon aikana on ehtinyt  tapahtua? Kuten aikaisemmin jo totesinkin, koulun alettua aika on mennyt lähinnä kouluelämän opetteluun. Hieman erilaista on ollut opiskelu lähes 10 000 oppilaan ammattikorkeakoulussa verrattuna alle 100 oppilaan lukioon. Erityisesti alkuun uuteen kouluun sopeutuminen oli haastavaa, enkä voi sanoa edelleenkään sopeutuneeni täydellisesti. Valtava koulurakennus, suuret luokkakoot sekä tehtävien paljous ovat tuottaneet vaikeuksia. Myös koulun ulkopuolisessa elämässä on ollut haasteita, joista selviäminen on tuntunut todella haasteelliselta. Koulun alettua en käynyt kotona kahteen kuukauteen ja koti-ikävä ehti kasvaa melkoiseksi kesän edestakaisin reissaamisen jälkeen. Syysloman jälkeen olenkin käynyt kotona hieman useammin, jottei koti-ikävä ehtisi kasvaa niin valtavaksi. Siskoni vieraili ennen joululomaa onneksi suhteellisen ahkerasti luonani, joten yksinoloa ei tullut niin paljoa. Ystävien näkeminen ja kodin ulkopuolinen vapaa-aika on tuntunut aina hyvältä, kun on vain saanut aikaiseksi järjestää jotakin, sillä aina tuntuu helpommalta jäädä omalle kotisohvalle katsomaan sarjoja tai jotain muuta vastaavaa. Toisinsanoen voimat ovat olleet välillä aika vähissä koulun ja muiden huolien takia, mutta täytyisi vaan muistaa se, että kaikki vapaa-ajan tekeminen virkistää mieltä ja antaa lisää voimaa arkeen. 


Koulussa haasteita on tuottanut runsas työmäärä sekä tiivis aikataulu, mikä on aiheuttanut paljon stressiä ja epäonnistumisia. Esimerkiksi ennen joulua tehdyistä kuudesta tentistä kolme meni uusintaan ja kun uusinnat pyörivät uusien kurssien kanssa päällekkäin, työmäärä kaksinkertaistuu, mikä on todella uuvuttavaa. Sisällöt ovat haasteellisia ja laajoja, joten ne vaativat todella paljon lukemista asioiden sisäistämiseksi, mutta itselleni tentteihin lukeminen tuntuu edelleen yhtä haastavalle kuin lukiossa. Aiheet ovat kuitenkin olleet todella mielenkiintoisia ja ainakaan tällä hetkellä en osaa kuvitella itseäni millekkään muulle alalle, vaikka välillä edelleen mietityttää, että onko minusta sairaanhoitajaksi. Toivon todella, että mikäli ala tuntuu edelleen omalle valmistuessa, työmäärä palkitaan, sillä helppoa tämä ei missään nimessä tule olemaan, vaan töitä on tehtävä.


Mikä positiivista, ainakin aika menee todella nopeaa ja jos tämä tahti jatkuu, kolme ja puoli vuotta tulee menemään todella nopeasti. Vastahan oli joululoma ja nyt on enää viisi viikkoa jäljellä hiihtolomaan. Onneksi kevään aikana tulee olemaan muitakin vapaita, kuten esimerkiksi pääsiäinen, sillä minusta tuntuu, että ainakin tähän saakka keväät ovat tuntuneet pidemmiltä kuin syksyt. Toivottavasti ensi kesäksi löytyisi kesätöitä mahdollisesti jo omalta alalta, niin pääsisi testaamaan, että miltä ne oman alan työt alkavat tuntua, sillä ensimmäinen harjoittelu on edessä ensi syksynä. Toivon myös, että suoriutuisin kevään opinnoista hyvin, ettei tarvitsisi miettiä koulujuttuja kesällä. Toivottavasti myöskään blogin kanssa ei tulisi yhtä pitkää taukoa, vaan ehtisin kirjoitella ja kuvailla enemmän! Laittakaa ehdotuksia tulemaan siitä, että mitä haluaisitte nähdä jatkossa, niin on helpompi toteuttaa, kun tiedän mitä toivotte... :)


Kiitoksia vanhoille seuraajille, kun pysytte mukanani ja tervetuloa kaikille uusille seuraajille! 
Aurinkoista kevättä kaikille! Kuulemisiin!